“Illalla kaukaisellamäellä punertavat puiden latvat,pienet pilvet liukuvatpois itsekseen;ilma on liian kaunistähän maailmaan.”
“Aga nii see inimene on: hindab ainult seda, millest ilma jääb.”
“... ja minä joka olisin halunnut kärsiä mitä hyvänsä tämän naisen vuoksi, pelkäsin että hän hyväksyisi minut liian nopeasti ja soisi minulle liian helposti rakkautensa, jonka olisin tahtonut lunastaa pitkällä odotuksella tai suurella uhrilla. (Armand Duval)”
“Vesi tai ilma, ei elementillä ole merkitystä vaan sillä, että maa jää taakse ja edessä on ääretön sini.”
“- - tämä kaikki on tuuleen huutamista. Itsemurhien ytimessä ei ollut suru eikä salaperäisyys, vaan silkka itsekkyys. Tytöt riistivät itselleen ratkaisut, jotka on viisainta jättää Jumalalle. Heistä tuli liian voimallisia elämään meidän keskuudessamme, liian itsekeskeisiä, liian näkemyksellisiä, liian sokeita. He eivät jättäneet jälkeensä elämää, joka aina siloittaa luonnollisen kuoleman jäljet, vaan mitä arkipäiväisimmän luettelon maallisia seikkoja: seinällä tikittävän kellon, keskipäivälläkin hämärän huoneen ja sen raivostuttavan tosiasian, että ihminen voi ajatella ainoastaan omaa itseään. Että häneen aivonsa saattavat sumeta kaikelle muulle, roihahtaa liekkeihin vain tietyissä täsmällisissä kohdissa, joissa kyse on henkilökohtaisesta kivusta, haavoista ja sortuneista unelmista. Kaikki lähimmäiset loittonevat kuin pieniksi pisteiksi valtaisan jäälautan toiselle laidalle, missä he heiluttavat pikkuruisia käsivarsiaan äänenkantaman ulkopuolella.”
“Vaikka koko maailma vihaisi sinua ja pitäisi sinua pahana, mutta omatuntosi hyväksyisi sinut ja vapauttaisi sinut syytöksistä, et olisi vailla ystävää.""En, tiedän että voisin hyväksyä itseni, mutta se ei riitä! Jos muut eivät rakasta minua, kuolen mieluummin kuin elän - en jaksa kestää yksinäisyyttä ja vihaa, Helen. Katsohan, saadakseni osakseni hiukan rakkautta sinun tai neiti Templen tai jonkun muun rakastamani ihmisen taholta antaisin mielelläni vaikka katkaista käteni, tai antautuisin härän puskettavaksi, tai asettuisin seisomaan potkivan hevosen taakse, niin että se voisi iskeä kavioillaan rintaani -""Vaikene jo, Jane, sinulla on liian suuret luulot ihmisten rakkaudesta. Olet liian kiihkeä, liian raju. - -”