“Löytäessään erämaasta ainoan rakennuksen kymmenien kilometrien säteellä suomalainen toivoo tuvan olevan autio, jotta saisi piereskellä yksin pimeässä nurkassa.”
“Perillä kaiken aikaa ja kaikki,kesken.Tietääkseni en ollut syntyessäni yksin.”
“Suokaa anteeksi, mutta minun on nyt mentävä, jotta ehdin irstailla kyllikseni ennen kuin kuolen.”
“Kun kuuluu kaikille, ei kuulu kenellekään", hän muistuttaa. "Tiedän.""Tiedätkö?""Kyllä. Niin haluankin sen olevan.”
“Minun pääni, ajattelen kuinka se välkkyy maailman yksinäisimmän huoneen nurkassa, istun nojatuolissa ja katselen sinne sisään: tyhjältä taivaalta jotain putoaa kohti.”
“Olen sellainen ihminen: minun on oletettava kaikkein pahinta, jotta pystyn kehittämään vastavoimia kestääkseni sen, jos se sattuu osoittautumaan todeksi.”