“Sydäntä särkevää oli nähdä tämän pienen lapsiraukan, joka ei ollut vielä kuudenkaan vanha, talvipakkasessa vanhojen rikkinäisten ryysyjensä verhoamana, väristen lakaisevan katua jo ennen päivän koittoa, suunnaton luuta pienissä punaisissa kätösissään ja kyynel silmäkulmassa.”

“Oli vielä paikkoja ja asioita jotka halusin nähdä ja kokea, eikä minulla ollut mitään syytä antaa periksi ja jättää niitä elämättä, kun kerran kondistakin vielä riitti. Olin vain istunut alas liian pitkäksi aikaa, harhautunut miettimään epäoleellisuuksia ja kadottanut siten punaisen langan. Niin yksinkertaista se joskus on.”

“Paras nukkua... Paeta tätä järjetöntä ja rikoksentäyteistä elämää joka nieli nuoruuteni...”

“Aamulla kuningattarella oli vähän nuhaa, ja koska sovittuja tapaamisia ei ollut, hän sanoi olevansa ehkä vilustunut ja jäi vuoteeseen. Se ei ollut hänelle tyypillistä eikä myöskään totta, hän sanoi sen oikeastaan vains siksi että saisi jatkaa lukemista.”

“La guerre, c'est la guerre des hommes; la paix c'est la guerre des idées.”

“Every blade has two edges; he who wounds with one wounds himself with the other.”

“winter always carries with it something of our sadness; then April came, that daybreak of summer, fresh like every dawn, gay like every childhood; weeping a little sometimes like the infant that it is. Nature in this month has charming gleams which pass from the sky, the clouds, the trees, the fields, and the flowers, into the heart of man.”